Pudotettuaan Real Madridin, Atlético de Madridin suurimman arkkivihollisen, FC Bayern München ei vieläkään päässyt pakoon Paris Saint-Germainin valtavaa voimaa. Atlético de Madrid ei myöskään kestänyt Arsenalin hyökkäyksiä; lopulta he antoivat periksi itselleen, eivät entiselle vahvimmalle vastustajalleen. Diego Simeone oli aluksi luullut, että Atlético de Madridilla olisi loistokkain hetkensä Real Madridin pudotuksen jälkeen. Yllättäen he lopulta hävisivät omalle liian hienostuneelle taktiselle järjestelmälleen. Atlético de Madrid oli oman strategiansa vangiksi, eikä se onnistunut vapauttamaan täyttä hyökkäyspotentiaaliaan.

Atlético de Madridin ja Arsenalin välisessä ensimmäisessä osaottelussa taktinen epäsuhta oli jo ilmeinen, mikä johti yhteen Mestarien liigan historian tylsimmistä otteluista. Toisessa osaottelussa Atlético de Madrid ei kuitenkaan vieläkään päättänyt muuttaa taktiikkaansa, jättäen fanit uupuneiksi ja intohimoisiksi vain 45 minuutin jälkeen. Diego Simeone korvasi sitten äkillisesti avainhyökkääjät Alvarezin ja Griezmannin, estäen täysin joukkueen mahdollisuudet paluuseen.

Arsenalin voitto Mestarien liigan välierässä johtui suurelta osin Atlético de Madridin taktisista järjestelyistä; muuten voittaminen olisi ollut vaikeaa. Diego Simeonen viidentoista vuoden omistautuminen ei ollut tuonut Mestarien liigan pokaalia. Katsellessaan Atlético Madrid Fanipaita hän mietti hämärästi, olivatko hänen taktiset järjestelynsä olleet virheellisiä. Diego Simeone kaipasi Mestarien liigan mestaruutta Atlético de Madridille ja lisätä Laadukkaat jalkapallo pelipaidat uutta loistoa, mutta mitä nämä toistuvat epäonnistumiset merkitsivät tulevaisuudelle? Katsellessaan Arsenalin pelaajia ja managerin intohimoista juhlintaa Diego Simeonen kasvoilla näkyi avuton ilme; he olivat hävinneet taas.